Rahoittaja arvostaa hyvää hallitustyöskentelyä

18.5.2017


Petri Hokkanen

Rahoittaja arvostaa hyvää hallitustyöskentelyä
 

Kenen on vika, jos yrityksen on vaikea saada hoidettua rahoitustarpeensa?

Yksiselitteistä vastausta ei ole olemassakaan. Monesti asiasta kuitenkin syytellään markkinoita, valtiovaltaa, toimivaa johtoa, kirjanpitäjää ja pankkia myös. Kaikilla on toki roolinsa. Perustaltaan yrityksen rahoituskriisi syntyy kuitenkin yleensä pidemmän ajan kuluessa. Tällöin tarvittaviin toimenpiteisiin ei ole havahduttu ja reagoitu riittävän ajoissa. Muutostarpeita ja mahdollisuuksia ei ole tunnistettu tai ne on luettu väärin. Nämä asiat kuuluvat yrityksen strategisiin pohdintoihin ja niistä vastaa yrityksen hallitus. Myöskään hallitus ei voi siis välttää vastuutaan, kun keskustellaan yrityksen rahoituksen saatavuudesta ja sen ehdoista.

Vain muutos on pysyvää ja siksi yrityksen kyky muuntautua ja sopeutua on välttämätöntä. Tämä edellyttää välillä nopeitakin uusia linjauksia ja suunnanmuutoksia. Näissä korostuu toimivan johdon lisäksi myös hallituksen kyky nähdä tulevaisuuteen. Hallituksen lisäarvo syntyykin usein juuri kyvystä ennakoida tulevaisuuden uhkat ja hyödyntää mahdollisuudet. Rahoittajan saatavien kotiutuminenkin perustuu kuitenkin aina tulevaan ansaintaan. Aikaisempien vuosien hyvilläkään tuloksilla ei makseta nyt otettavia velkoja.

Hyvä, toimiva ja erityisesti operatiiviselle johdolle lisäarvoa tuova hallitustyöskentely on tärkeä osa yrityksen menestystä. Rahoittajan tehdessä yrityksen luottokelpoisuusarviointia eli ns. reittausta, yhtenä arvioitavana asiana ovat myös hallituksen jäsenet. Itse näen, että parhaan lisäarvon yritykselle tuovat hallituksen jäsenet, joiden ammatilliset taustat sekä osaamisalueet poikkeavat riittävästi operatiivisen johdon ja muiden hallitusjäsenten taustoista. Nämä hallituksen jäsenet rohkenevat esittää ns. tyhmät kysymykset, jotka voivat jäädä vahvalta operatiiviselta johdolta kokonaan huomaamatta. Hallituksen jäsenyys vaatii aitoa mielenkiintoa yrityksen kehittämiseen ja siksi riittävä rotaatio on myös tarpeen. Pörssiyhtiöiden hallitusten keski-ikä on suorahakuyhtiö Stanton Chasen selvityksen mukaan 55,6 vuotta ja hallituksissa on kaiken kaikkiaan vain yksitoista alle 35-vuotiasta jäsentä. Kymmenessä vuodessa on varmasti aktiivisinkin hallituksen jäsen ehtinyt antaa oman panoksensa yhdelle yritykselle ja siksi suunnitellusti toimiva vaihtuvuus on tärkeää.

Pienissä yrityksissä toimitusjohtajana toimii tyypillisesti yrittäjä eli omistaja itse. Tällöin hänen, tai kuten usein myös näkee, puolison ei tulisi olla hallituksen puheenjohtajana. Aito hallitustyöskentely edellyttää näiden roolien erillään pitämistä. Puheenjohtajan tehtävänä on hallitustyöskentelyn organisointi ja käsiteltävien teemojen esille nostaminen.  Puheenjohtajan on myös huolehdittava hyvästä hallintotavasta.

Helpoin tapa pienemmille yrityksille tai jopa alkaville startupeille on ollut ns. advisory board –tyyppinen työskentely, joka ei vielä sido jäseniä tai yritystä varsinaiseen hallitustyöskentelyyn. Tämä ulkopuolisin silmin opastava ja konsultoiva vaihe on kuitenkin vain välivaihe matkalla varsinaiseen hallitustyöskentelyyn, joka tarjoaa systemaattisen tavan strategian laatimisille ja toteutumisen seurannalle sekä mahdollistaa hyvän hallintotavan toteuttamisen.

Hallituksen jäsenten valintaan on kiinnitettävä huomiota kaikissa yhtiöissä. Ääritilanteissa hallituksen jäsenen tausta voi myös vaikeuttaa yhtiön rahoituksen saatavuutta. Näin on käynyt esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä, joissa osakkaista koottuun hallitukseen on tullut luottotietonsa menettäneitä henkilöitä. Tämä heikentää yhtiöstä tehtävää reittausta ja vaikuttaa vähintäänkin rahoituksen ehtoihin.

Lopuksi haluaisin kuitenkin todeta, että yritysrahoitusta on edelleen saatavilla. Rahoittaja ja rahoituksen hinta vaihtelevat yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Vakiintuneen pk-yrityksen rahoittajina toimivat yleensä pankit ja Finnvera. Startupit joutuvat kuitenkin hakemaan rahoitustaan oman pääoman lisäksi erilaisina tukina ja avustuksina. Myös oikeiden bisnesenkelien sekä venture capital –rahoittajien löytäminen voi tuoda ratkaisun liiketoiminnan kasvattamiseen.  Tässäkin työssä yrityksen osaavat hallituksen jäsenet voivat olla korvaamaton apu.
 

Petri Hokkanen
Pankinjohtaja
Lahden Hallituspartnerit ry:n hallituksen jäsen