Yhteiskuntavastuu ei ole pehmoilua

28.12.2016


Martti Silvennoinen

YHTEISKUNTAVASTUU EI OLE PEHMOILUA

Takanamme on vuosi, jota kuvaisin sanalla hämmentävä. Brexit, USA:n presidentinvaalit, maahanmuutto, Syyrian sota, kiristynyt poliittinen ilmapiiri ja meillä Suomessa Sote ovat keskeisimpiä ilmenemismuotoja. Elämme myös aikaa, jolloin totuuden käsite on saanut aivan uusia ulottuvuuksia, joka on aiheuttanut mm. sen, että tiedon ja toiminnan luotettavuus on kärsinyt. Vastuullisuudellakaan ei ole aina ollut samaa merkitystä kuin menneinä aikoina.

Vastuullinen yritystoiminta on hyvämaineisen yrityksen toimintatapa. Yrityksen menestys muodostuu vastuullisuuden ja tuottavuuden keskinäisestä riippuvuudesta. Tuottavuus ja vastuullisuus eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia tekijöitä. Niiden marssijärjestyksellä kuitenkin on väliä.

Se, miten yritys kykenee hallitsemaan taloudellisen vastuunsa ohella myös sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun, määrittää sen, miten yritys tulevaisuudessa menestyy. Maapalloistuvassa, verkottuvassa markkinataloudessa tämä vielä korostuu. Toimivat markkinat rakentuvat luottamukselle, joten yrityksen maineen merkitys vain kasvaa, kun se avoimessa kilpailussa pyrkii valtaamaan uusia markkinoita. Myös eettisyyden merkitys korostuu; yrityksissä pyritään yhdessä aikaansaamaan jotain sellaista, mihin yksin ei kyetä.

Pehmoilustahan ei yhteiskuntavastuusta puhuttaessa ole kysymys. Tärkein vastuullisen yrityksen tehtävä on saada aikaan taloudellinen tulos, joka turvaa yrityksen jatkuvuuden ja mm. työllisyyden. Käsitykseni on, että nimenomaan monet pk-yritykset ovat toimineet joko tietoisesti tai tietämättään yhteiskuntavastuun tiennäyttäjinä: pk-yritys on usein kuin perhe, jossa kannetaan huolta perheenjäsenten, yrityksen työntekijöiden hyvinvoinnista ja työllisyydestä. Huolenpito ei välttämättä tapahdu teoreettisten mallien mukaisesti vaan yrittäjien henkilökohtaisten arvojen ja arjessa opittujen taitojen kautta. Vastuullisuutta parhaimmillaan.

Suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa myös pk-yritysten panos on jatkossa merkittävä. Perinteisesti on riittänyt se, että siivotaan oman toiminnan aiheuttamat ongelmat. Nykyisin nähdään, että yritysten on ratkottava ja hallittava yritysten vaikutuksia laajemminkin varsinkin ympäristön ja ihmisten näkökulmasta.

Hallitukset avainasemassa

Mikä on sitten yrityksen hallituksen rooli yritysvastuukysymyksissä? Strateginen yritysvastuu on termi, jolla tähän kysymykseen haetaan vastausta. Toimivan johdon tehtävä on huolehtia siitä, että yritysvastuu sisältyy strategiaprosessiin. Hallituksen rooli puolestaan on varmistaa, että johto on perillä yritysvastuukysymyksistä ja että esimerkiksi sisäinen valvonta koskee myös yritysvastuuta. Hallituksen on nähtävä vastuullisuus kilpailutekijänä, joka vaikuttaa asiakkaan ostopäätökseen. Vaikutuksen pitää silloin näkyä suurempana ostohalukkuutena, tehokkaampana toimintana tai brändiarvon nousuna. Hallituksen rooli esimerkiksi kriisitilanteissa on vastuullisuusmielessä merkittävä. Siitähän meillä on lukuisia esimerkkejä viime kuukausilta ja vuosilta. Avoimella toiminnalla voidaan välttää monta ongelmaa. Käytännössä nykyisin ei mikään mediaa kiinnostava asia pysy salassa. Se merkitsee, että hankalistakin asioista on pystyttävä julkisesti keskustelemaan. Näkemykseni on, että yritysvastuukysymykset tulevat tulevaisuudessa entistä useammin hallitusten kokousten esityslistoille. Tuskinpa siitä haittaa on!

Lahjoitukset hyväntekeväisyyteen on esimerkki tavasta, jolla yritys ja erityisesti sen hallitus voi omalta osaltaan toteuttaa yhteiskuntavastuutaan. Uskon, että se pitkällä tähtäyksellä on jokaisen yrityksen, yhteisön ja yksilön etu. Apua tarvitsevia järjestöjä on niin paljon, että niiden joukosta varmaan löytyy jokaiselle yritykselle sopiva muistamisen kohde. Pienikin summa voi apua tarvitsevalle olla suuri. Tämäkin on asia, jossa me partnerit yhdistyksenä ja lukuisten hallitusten jäseninä voimme olla tiennäyttäjinä.

 

Martti Silvennoinen
puheenjohtaja
Hallituspartnerit ry