Kuntalaki patistaa muutoksiin kuntien omistuksissa

29.8.2016


Tommi Rasila

KUNTALAKI PATISTAA MUUTOKSIIN KUNTIEN OMISTUKSISSA

 Valtionyhtiöistä puhutaan paljon ja niiden omistajaohjausta ruoditaan usein julkisuudessa. Myös kunnat ovat merkittäviä omistajia mutta niiden omistajapolitiikka pääsee harvoin otsikoihin. Esimerkiksi Tampereella on laskutavasta riippuen noin 40 tytär- ja osakkuusyhtiötä. Pelkästään 15 suurimman yhtiön taseen yhteissumma on 1,4 mrd.€ eli pyöreät 7000 euroa asukasta kohden. Ei ole kunnan tai kuntalaisten etu pitää tämän kokoista sijoitussalkkua poliittisena pelilautana, koska sillä miten kotikuntasi hoitaa omistuksiaan on merkitystä sinulle.

Kehitettävää kuitenkin on. Vaikka kunnat eivät yrityksiä olekaan, niidenkin tulisi pystyä perustelemaan jokainen omistuksensa eli "miksi omistetaan". Siinä missä sijoitusrahastolla tai eläkevakuutusyhtiöllä on selkeä sijoitusstrategia, koostuvat kuntien omistukset mitä moninaisimmista palasista. Tampereellakin on salkussaan toimijoita sähköyhtiöstä laivalinjaan ja huvipuistosta tekonivelsairaalaan, kymmenkunta kiinteistö- ja asumisyhtiötä ja toista tusinaa kehittämis- ja palveluyhtiötä. Olisikin erittäin tärkeää että kunnan omistajastrategia olisi selvä: mitä yhtiöitä omistetaan, miksi, ja mikä on kunkin yhtiön tarkoitus. Näin ei monessakaan kunnassa tällä hetkellä ole.

Kun iso kuva on selvä tulee hallituksiin saada tekijät, jotka pystyvät yhtiötä viemään haluttuun suuntaan. Monet yhtiöistä ovat isoja ja toimivat avoimilla markkinoilla, kilpailussa yritysten kanssa. Tällöin pitäisi myös johdon ja hallituksen osaamisen olla vertailukelpoinen yritysten kanssa. Kuitenkin siinä missä yksityisesti omistettujen osakeyhtiöiden hallituksiin valitaan tarkkaan harkittu kirjo ominaisuuksiltaan toisiaan täydentäviä osaajia, kootaan tällä hetkellä kuntien yhtiöiden hallitukset poliittisin perustein. Viime vuosina on eri kunnissa varovaisesti avattu ovea myös ei-poliittisille hallitusjäsenille, hyvin kokemuksin. Uuden kuntalain mukaan "tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus". Kirjaus on pehmeä, mutta kuntalaisilla on lupa olettaa että yhteiset yhtiömme saavat lisää osaamista käyttöönsä.

Usein unohtuu että kunnan omistaman yhtiön hallituspaikka ei ole kunnallinen luottamuselin, toisin kuin vaikkapa lautakuntapaikka. Osakeyhtiön hallitus ajaa yhtiön etua, ei omaa tai nimittämänsä tahon etua. Muun kuin yhtiön edun ajaminen yhtiön hallituksessa on rangaistava teko. Kuntakonsernissa ei silti tarvitse ajatella yksisilmäisesti pelkkää yhden yhtiön lyhyen tähtäimen etua vaan kuten kuntalaissa todetaan "omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu".

Edellä mainitusta syystä myöskään puoluevero ei kuulu osakeyhtiöihin. Kunnalliset luottamushenkilöthän maksavat osan palkkioistaan eräänlaisena provisiona puolueen alueyhdistykselle, mikä on yleisesti hyväksytty tapa rahoittaa näiden toimintaa. Osakeyhtiön hallitus on kuitenkin osakeyhtiölakiin perustuva toimielin, ja sen jäsenillä on henkilökohtainen vastuu asemastaan. Siihen yhtälöön ei kuulu puolueen aluetoimisto, vaikka siellä muuten tärkeää työtä tehtäisiinkin.

Toivon että ensi keväänä kuntien yhtiöihin valitaan osaavat hallitukset, jotka koostuvat niin kuntalaisten valitsemista poliitikoista kuin yhtiöiden tarvitsemaa erityisosaamista edustavista asiantuntijoista.

Tommi Rasila
Hallituspartnerit ry Tampere