Pitchaa päänahka

21.4.2016


Minna Storm

PITCHAA PÄÄNAHKA

Lieneekö ollut aikoja, jolloin pk-yritykset olisivat enemmän hakeneet toiminnan kasvulle ulkoista pääomaa, enkeleitä ja tukea? Pankit ovat ohittaneet tämän roolin, ja valtiontuki perustuu usein alkuvaiheen, tuotannon kehittämisen tai ensimmäisten vientitoimien tukeen. Finnvera hakee paikkaansa, ja enkelit sokaistuivat startupeista. Kaikkien muiden kasvuyritysten ulkoinen pääoma ja investoreiden kiinnostuksen herättäminen on saanut yritykset sliippaamaan riskianalyysiä, ansaintalogiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa yritykset ovat saunojen, hautomoiden, kasvuohjelmien tai kiihdyttämöiden käsittelyssä. Nyt ainutlaatuisuus löytää sijoittajansa, ja verkostot ovat voimallisia.

Tämän huhtikuun blogiteemani puntaroi, kuinka kiihdyttävä pk-yritys ja sen hallitus tekevät sanansijaa enkeleille, isoille ja pienille sijoittajille? Jäin pohtimaan tilannetta kasvuyrityksessä, jossa yli 80% omistuksesta on keskittynyt perustajiensa käsiin. Loput ovat avaintyöntekijöiden ja tulevien sijoittajien jaettavissa. Mikäli yritys hakee montaa pientä sijoittajaa, asia on selkeä. Perustajien käsissä kynä pysyy vieläkin. Mikäli yritys saa muutaman merkittävän sijoittajan, päänahkaa hallitukseen sekä sijoittajien sitoutumisen yrityksen kehittämiseen, kasvua ja uusia päätöksiä syntyy paremmin, nopeammin tai suuremmassa mittakaavassa. Vai syntyykö? Noin strategisella ja tahtotasolla kyllä, mutta kuinka nopeasti rytminmuutos tapahtuu, jotta päätöksissä painaa uuden, asiantuntijahallituksen työskentely ennen muuta. Hallitustyöskentelyn tasapaino on taitolaji, ja erilaisuuksien hyödyntäminen hukkuu helposti omistusasteen alle.

Entäpä, jos riskit, tulokset, vaikuttavuus ja ainutlaatuisuus pitchataankin molempiin suuntiin ja pohjoismaisesti. Toisin sanoen, enkelit ja sijoittajat pohjoismaisesti pitchaavat niille potentiaalisillle yrityksille, joiden ydinosaaminen täydentää sijoittajan salkkua ja päinvastoin. Ruotsissa rohkeutta ja riskinottokykyä jo löytyy, pitchaus ei ole enää yksipuolista. Toisaalta, kasvuotentiaalia pitchata tai tulla pitchatuksi pohjoismaisten lähimarkkinoiden sisällä riittää. Pohjoismainen lähtötaso hallitustyöskentelyssä ja ulkoisten hallitusammattilaisten hyödyntämisessä pk-yrityksissä on varsin samankaltainen. Sen voi nähdä mahdollisuutena yrityksille, enkeleille ja hallitusammattilaisille. Isojen esimerkeistä kannattaa poimia toimivat rutiinit, mutta samalla myös todeta pienuus vahvuutena. Kaksisuuntainen pitchaus luo jo prosessina oven avauksen hallitustyöskentelyyn sitoutumiselle. Pitchaus ei korvaa valintalautakuntaa tai muuta elintä. Sen sijaan, se on työkalu yrityksen ja pääoman sekä –nahan alkumetreille. Totesin tämän, kun ruotsalainen kasvuyritys perustajineen avasi ovet sijoittajille ja kasvulle myös hallitustyöskentelyssä. Prosentteja ja lähtötilannetta vertailin suomalaisyritykseen. Sain kuulla prosenttien pudonneen jo liikesuunnitelman päivitysvaiheessa, mutta ainutlaatuisuus globaalisti loisti kirkkaana enkeleiden ja investoreiden edessä.

Investoriverkostot toimivat jo, sen sijaan vientiverkostot pk-yritysten palvelukonseptina hakevat uutta roolia. Entäpä, jos hyödynnetään tätä palvelukonseptia pääomasijoittajien ja enkeleiden viemiseksi Pohjoismaissa kasvuyritysten luo ja suoraan siis pitchauspaikoille? Tämä haastaa ja innostaa minua: olen aloittanut tehtävän sieltä, missä lähimarkkinoiden kilpailuedut ovat vahvimmillaan. Ruotsalainen päänahka on suomalaisyritykselle hyvä tuontituote. Pk-yritysten yhteispohjoismainen hallitustyöskentely sen sijaan on vientituote, jolla on riskinsä, logiikkansa, mutta myös vahvaa vaikuttavuutta. Nyt sijoittamaan.

 

Minna Storm
TJ, KTL, HHJ
ECCA Nordic