Hallituksen rooli perheyrityksessä

12.1.2016


Anita Saarelainen

Hallituksen rooli perheyrityksessä

Suuri osa suomalaisista mikroyrityksistä on jo perustettaessa perheyrityksiä, tyypillisimmällään mies ja vaimo, isä ja poika tai sisarukset yrittäjinä. Kun yritys kasvaa, siihen tulee mukaan perheen ulkopuolisia työntekijöitä. Yrityksen ikääntyessä siinä voi työskennellä useampi sukupolvi rinnakkain. Kasvun myötä organisaatio kehittyy ja yritys saa johtoryhmän, jossa on sekä omistajaperheen jäseniä että ulkopuolisia. Hallitus saattaa aluksi olla pelkästään paperilla tai toimia hyvin operatiivisessa roolissa – ja mikroyrityksessä se riittääkin.

Kun perheyritys kasvaa, on syytä miettiä hallituksen organisoitumista. Strateginen johtaminen on niin omistajaperheen, johdon kuin hallituksenkin asia. Siihen kuuluu mm. mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä pitkän tähtäyksen kilpailuedun varmistaminen valituilla markkinoilla ja toimialoilla. Perheyritykset on todettu hyviksi työnantajiksi. Motivoiva ja henkilöstöstä huolta pitävä johtajuus ovat perheyritykselle ominaisia. Asiakkaista huolehtiminen on itsestäänselvyys, sen sijaan uusiutuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Siinä hyvä hallitus on avainasemassa.

Moni pk-yritys luottaa omaan osaamiseensa vielä silloinkin, kun myynti kääntyy laskuun. Optimistisena yrittäjä uskoo sen olevan vain väliaikaista. Varovaisena hän ei ole valmis suuriin uudistuksiin, jotka vaatisivat isoja investointeja ja riskinottoa. Näissä strategisissa kysymyksissä ja rahoituksen saamisessa hallituksen asiantuntijajäsenet voivat olla avuksi. Parhaimmillaan heillä on alan osaamisen lisäksi laajempi näköala tulevaisuuden uhkiin ja mahdollisuuksiin ja laajat verkostot. Perheen ja operatiivisen toiminnan ulkopuolelta tuleva hallituksen jäsen – tai mieluiten pari – lisäävät yrityksen uskottavuutta myös rahoittajien silmissä.

Moni perheyrittäjä saattaa pelätä valtansa kaventumista tai tietovuotoa eikä siksi halua ulkopuolisia jäseniä hallitukseen. Hallitusammattilainen tuo hallituksen toimintaan ja raportointiin ryhtiä. Operatiivisessa toiminnassa mukana olevan voi olla vaikea kyseenalaistaa perheyrityksen johtajan näkemyksiä, varsinkin jos tämä on myös yrityksen perustaja. Kehittämiskohteiden löytäminen on kuitenkin tie parempaan tulevaisuuteen.

Isossa sukupolvenvaihdoksen läpikäyneessä perheyrityksessä ei ehkä kaikille perheenjäsenille löydy sopivaa tehtävää, mutta kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa esim. valittaessa suvun jäseniä hallitukseen. Ristiriitoja omistajaperheen, hallituksen ja johdon välillä voivat aiheuttaa tehtävät, eli mitä pitäisi tehdä, henkilösuhteet ja toimintatavat, eli miten tai kenen asia pitäisi hoitaa. Siksi tarvitaan perheneuvostoa ja yhteisiä pelisääntöjä.

Aiemmin puhuttiin, että myös perheyrityksiin tarvitaan ammattijohto. Perheen ja ulkopuolisen johdon välillä ristiriitoja voi ilmetä siinä, missä määrin perheenjäsenet voivat osallistua yrityksen operatiiviseen toimintaan. Oma yritys on perheelle tärkeä ja sen hyväksi halutaan toimia. Omistajat voivat tarjota yhtiölle arvokasta osaamista ja sen johdolle hyvän tuen. Perhe edellyttää, että johto ei käytä asemaansa väärin. Jos omistajat ovat riitaisia tai välinpitämättömiä, syntyy valtatyhjiö. Pahimmillaan vahva johto syrjäyttää heikon omistajaperheen. Riskinä on pitkän tähtäyksen kehityksen unohtaminen ja johdon ahneus.

Perhe määrittää omistajana perheyrityksen pitkän tähtäyksen päämäärät, jotka ilmentävät perheen yhteistä omistajatahtoa. Sen perusteella hallitus voi ohjata yritystä omistajien toivomaan suuntaan painottaen esimerkiksi joko voimakasta kasvua tai tuloksentekoa.

 

Anita Saarelainen
KTT, yrittäjä
Hallituspartnerit Keski-Suomi ry:n hallituksen jäsen