Intressivalvonnan sijasta avoimeen keskusteluun yhtiöiden hallituksissa

16.7.2015


Minna Storm

INTRESSIVALVONNAN SIJASTA AVOIMEEN KESKUSTELUUN YHTIÖIDEN HALLITUKSISSA

 

Kesäblogini sai innoituksen keskustellessani tuntemani ruotsalaisyhtiön edustajan kanssa taannoin. Pohdimme, miten hallitustyöskentely ja –jäsenten toiminta toimivat ratkaisun avaimina tiukan paikan tullen tai menestyksen tiellä. En usko, että ruotsalaisuudella tässä yhteydessä on merkitystä muutoin kuin myönteisesti; rohkeus keskusteluun aroistakin teemoista vie aina kehitystä eteenpäin.

Kirjoitin aiemmin hallitukseen valittavien jäsenten valintaprosessin pitkäjänteisestä ja strategisesta merkityksestä yritykselle. Uskon, että valintaa seuraava vaihe heti hallituskauden alussa – perehtyminen - on vähintään yhtä tärkeä vaihe. Yrityksen hallitus valitaan, ja se saa tehtäväkseen toimia yrityksen parhaaksi, tukea sekä valvoa yrityksen operatiivisen johdon työskentelyä sekä ponnistella onnistuneiden tasekysymysten ja päätösten hyväksi. Mikä tekee hallitustyöskentelystä yritykselle menestystekijän tai ratkaisun avaimet? Miltä näyttää arkinen työ tai löytyykö hallitustyöskentelystä yksittäistä intressivalvontaa tai –tavoittelua yrityksen etujen työstämisen sijaan? Haastattelemani yhtiön edustaja kommentoi nostamalla esiin intressivalvonnan yrityksen tavoitteiden sakkaajana: ”Yrityksissä hallituksen jäsenten näkee toisinaan tai haasteellisissa tilanteissa ajavan omia tai intressiryhmiensä etuja sivuttaen yrityksen parhaan. Hallituksen jäsenet voivat myös sakata yritysjohdon työskentelyä kävelemällä puheenjohtajan yli suoraan yritysjohtoon operatiivisin toimin tai omintakeisin ottein. Joskus tottumuksesta tai kokemuksen syvällä rintaäänellä.” Onko niissä hallituksissa, joissa sinä työskentelet, kohdattu vastaavia tilanteita?

Yrityksen tavoitteet ja niihin pyrkiminen kohtaavat aisaparinsa hallitusjäsenten toisiaan täydentävien ammattitaitojen ja kokemuksen kautta. Hallitusjäsenten työ ja toimintavat määritellään selkeästi, tehtävät rajataan ja jaksotetaan sekä sovitaan keskinäisestä viestinnästä. On osa menestystä viestiä hallituksen sisällä aktiivisesti ja selkeän käytännön mukaisesti. Tämä jatkuu myös puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välisessä viestinnässä. Johto reagoi aina hallituksen antamiin tehtäviin. Yksittäisten omistajien tai hallitusjäsenten työ ei menestyneessä hallitustyöskentelyssä sisällä yksittäistä intressivalvontaa tai suoria sprinttejä yritysjohdolle kysymys kerrallaan.

Yksi hallituskausi sisältää yleensä rajallisen määrän suuria päätöksiä. Hallitusjäsenen työskentelyjakso, joka keskimäärin on 3-5 vuoden mittainen, tarjoaa jo riittävän määrän päätöksentekotilanteita, joissa yrityksen paras kohtaa intressivalvonnan ja hallituksen yhteiset voimavarat. Tasekysymykset; investoinnit, kehityslinjat, markkinapanostukset ja kasvu ovat suuria ja vastuullisia päätöksiä. Onnistuneita päätöksiä edeltää avoin keskustelu ja työprosessi, jossa ammattitaitojen ja osaamisten voima tuloutuu. Hallitus ja yritysjohto ovat toistensa tuki. Diskuteerauksesta voi olla montaa mieltä (näen sen vahvuutena), mutta avoin keskustelu on mielestäni strategisten päätösten hyvä työrukkanen. Istukoon kuin hanska käteen!

 

Minna Storm

KTL, HHJ, yrittäjä

hallituksen jäsen / Hallituspartnerit Turku ry