HP-verkostomme osaamispooli - vielä hyödyntämätön resurssi?

18.5.2015


Jukka Kallioinen

Hallituspartneriverkostomme osaamispooli – vielä hyödyntämätön resurssi?

Tarve hankkia yritykseen uutta, täydentävää osaamista syntyy PK-sektorilla usein muutostilanteiden laukaisemana. Tyypillisiä tilanteita voivat olla esim. vientimarkkinoiden yllättävä avautuminen, sukupolvenvaihdos tai myynnin odottamaton supistuminen tai nopean kasvun alkaminen. Osaamista voidaan luonnollisesti hankkia rekrytoimalla lisää henkilökuntaa, mutta useissa tilanteissa osaamisen ja erityisesti kokemuksen saaminen ohjaamaan yrityksen päätöksiä muutosvaiheissa tapahtuu kustannustehokkaammin hankkimalla sitä yrityksen hallitukseen. Muutostilanteissa haastavimmat asiat liittyvät paljolti oikeiden päätösten ja valintojen tekemiseen, joissa ammattitaitoa ja osaamista tärkeämpää saattaa olla aiempi kokemus näistä tilanteista. Pyörää kun ei aina kannata alkaa keksimään uudestaan. Ja toisaalta mikäli yrityksen resursseja on tarve vahvistaa kaikilla tasoilla, voidaan hallituksesta löytyvän kokemuksen avulla usein tunnistaa helposti missä ja minkälaista kompetenssia uudessa tilanteessa kulloinkin tarvitaan. Tätä kautta päästään helpommin ’täsmärekrytointeihin’ ja vältetään turhia kustannuksia.

Oman hallituspartneriverkostomme toiminnassa olemme nähneet, että yrittäjät kokevat usein kunnia-asiakseen selvittää myös uudet ja oudot tilanteet omin voimin. Kynnys avun ja osaamisen hakemiseen ulkopuolelta on korkea. Kehityksen on kuitenkin havaittu menevän parempaan suuntaan, mikä osaltaan johtuu myös hallituspartnereiden aktiivisuudesta.

Kokeneita, yrityselämässä kouliintuneita henkilöitä tuomaan panoksensa erityisesti PK-yritysten kehittämiseen ei Suomesta puutu. Väitän myös, että näiden henkilöiden motiivina on enemmän aito halukkuus käyttää osaamistaan ja auttaa kehityshaluisia PK- yrityksiä, kuin taloudellisen hyödyn tavoittelu. Hallituspartnereiden toiminnan kannalta kyse onkin enemmän siitä, miten kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan oikealla tavalla. Koska kynnys ottaa pysyvästi ulkopuolisia jäseniä hallituksiin on PK-yrityksen omistajalle joskus korkea, näenkin, että hallituspartnerit voisivat kehittää ja tarjota perinteisen välityspalvelun rinnalla myös muita malleja, joilla osaamistamme saataisiin yritysten käyttöön. Näitä voisivat olla esim. advisory board-tyyppisen toiminnan kehittäminen tai projektikohtainen yritysten sparraaminen, jonka kautta kynnystä hallitustyön kehittämiselle ulkopuolisten jäsenten avulla voitaisiin saada madallettua. Hallituspartneritoiminnan kehittämisen edellytyksenä on myös jatkuva yhteydenpito ja ’myyntityö’ oman alueemme yrityksiin. Tiedottaminen toiminnastamme ja sen kautta yrityksille tarjottavista hyödyistä tulee suunnata ei pelkästään omistaja-yrittäjille, vaan myös toimivalle johdolle, jossa osaamistarpeet saatetaan tunnistaa selvemmin ja kynnys hakea apua yrityksen ulkopuolelta on usein matalampi. Myös tietoisuutta osaamisen saamisesta kohtuullisin kustannuksin tulee korostaa.

Kuten Keijo Mutanen Itä-Suomen Hallituspartnereista huhtikuun blogissaan, haluan myös omalta osaltani kehottaa hallituspartnereita ottamaan roolia ja myös vastuuta PK-sektorin kehittämisessä ja sen kautta Suomen talouden nostamisessa ylös suosta.

 

Jukka Kallioinen

Hallituksen jäsen

Lahden Hallituspartnerit ry