|
|
Seppo Mustonen
Yrityksen kehitys hallitustyön näkökulmasta
Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöllä on oltava hallitus, jonka osakkeenomistajat valitsevat.
Tavallista on, että yritystä perustettaessa hallitukseen nimitetään yrittäjä
itse ja hänen puolisonsa, tai jos kaverukset perustavat yrityksen he ovat
operatiivisen roolinsa lisäksi hallituksessakin. Pöytäkirjoja pidetään noin yksi vuodessa,
yleensä kirjanpitäjän vaatimuksesta. Hallitus on lähinnä leimaaja, eli hallitus
ei juuri toimi eikä kokoonnu, vaan pöytäkirjat allekirjoitetaan viranomaisia
varten. Huono puoli tässä on se, ettei edes OYL:n vaatimia asioita, kuten
investointeja tai rahoitusasioita käsitellä hallituksessa ja merkata pöytäkirjaan.
Seuraava askel hallitustyön kehittämisessä usein on, että hallitukseen otetaan joku yrityksen
johtoryhmän jäsen. Tällöin hallitus kokoontuu epäsäännöllisesti ja katsoo lähinnä
toteutuneita talousnumeroita ruotien menneisyyttä, ja mahdollisesti reagoi
budjettipoikkeamiin. Hyvän hallintotavan mukaisesti hallituksella,
toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä on oma selkeä roolinsa organisaation
hallinnossa sekä johtamisjärjestelmässä ja kaikilla on selkeä työjärjestys. Mikäli
samat ihmiset ovat omistajia, operatiivisia henkilöitä ja hallituksen jäseniä,
on käytännössä mahdotonta pystyä istumaan samaan aikaan eri jakkaroilla. Lisäksi näkökulma ja ala on väkisinkin suppea. Siksi tässäkään tasossa hallitustyöskentely harvoin on ammattimaista ja yritykselle lisäarvoa tuovaa.
Yritystoiminnan kasvaessa hallitukseen ehkä pyydetään yrityksen ulkopuolinen tuttu tai kaveri. Siinä vaiheessa taloustason lisäksi on käytössä joitain tulosmittareita, kuten mm.
markkinaosuus, asiakastyytyväisyys ja henkilöstötyytyväisyys. Ulkoinen
hallitusjäsen tuo rotia hallitustyöskentelyyn, ja hyvä hallintotapa otetaan käyttöön mm. roolituksen, päätöksenteon sekä vastuunjaon osalta. Hallituksen valvontavastuuseen kiinnitetään huomiota, eli sisäisen ja ulkoisen valvonnan järjestelmiä kehitetään. Tällainen hallitus kykenee jo varmistamaan, että organisaatio tekee asiat oikein ja keskittyy oikeisiin
asioihin. Ongelma on, ettei tuttu kaveri välttämättä tuo yritykseen lisää tietämystä, eikä aina uskalla haastaa yrittäjän ehdotuksia. Ulkoisten sidosryhmien, kuten rahoittajien kannalta tällainen hallitus ei ole vielä lisää yrityksen uskottavuutta.
Ylimmällä, parhaalla tasolla hallitus ottaa aidosti vastuun yrityksen menestymisestä,
elinvoimasta ja kirkkaasta strategiasta. Resurssitasolla hallitus haluaa olla
selvillä yrityksen osaamisesta ja resursseista sekä johdon seuraajasuunnittelu
on ajantasaista. Yrityksellä on liiketoimintastrategia ja sen mukainen
liiketoiminnan kehittämissuunnitelma visioineen ja mittareineen. Hallitus
arvioi omaa toimintaansa ja uusiutuu se perusteella. Hallitus on jämäkkä
vaikuttaja, ja sen vaikutus näkyy kasvuhalua ja kykyä tuovana tekijänä sekä
kasvun hallinnan välineenä.
Ammattimainen, strateginen hallitus tuo lisäarvoa yritykselle ja varmistaa, että organisaatio kykenee yhdistämään strategiansa ja budjettinsa, palkitsemisjärjestelmänsä sekä
toiminnalliset päätökset. Hallituksen kokousten sisältöä ohjaamaan laaditaan
vuosikello, jonka mukaan kokoukset teemoitetaan. Päätöksiä tehdään keskustelun
jälkeen ja ne kirjataan pöytäkirjaan. Isot päätökset perustellaan, miksi
hallitus päätyi tähän ratkaisuun. Hallitus tukee ja auttaa operatiivista johtoa
ja toimii sparrausapuna erilaisille ideoille sekä ideoi aktiivisesti uusia
liiketoimintamalleja: kulkee siis askeleen edellä ja hahmottaa sekä hallitsee kehittämisen isoa kuvaa.
Jokaisella yrityksellä on oma tilanteensa ja elinkaaren vaiheensa. Hallituksen tulisi olla elävä orgaani, joka muotoutuu erinäköiseksi yritystoiminnan eri vaiheessa. Hyvä hallitus on siis aikaan sidottu yksikkö.
Seppo Mustonen Toiminnanjohtaja Pohjois-Suomen Hallituspartnerit
|
