|
Seppo Mustonen
Yrityksen kehitys hallitustyön näkökulmasta
Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöllä on oltava hallitus, jonka osakkeenomistajat valitsevat. Tavallista on, että yritystä perustettaessa hallitukseen nimitetään yrittäjä itse ja hänen puolisonsa, tai jos kaverukset perustavat yrityksen he ovat operatiivisen roolinsa lisäksi hallituksessakin. Pöytäkirjoja pidetään noin yksi vuodessa, yleensä kirjanpitäjän vaatimuksesta. Hallitus on lähinnä leimaaja, eli hallitus ei juuri toimi eikä kokoonnu, vaan pöytäkirjat allekirjoitetaan viranomaisia varten. Huono puoli tässä on se, ettei edes OYL:n vaatimia asioita, kuten investointeja tai rahoitusasioita käsitellä hallituksessa ja merkata pöytäkirjaan.
Seuraava askel hallitustyön kehittämisessä usein on, että hallitukseen otetaan joku yrityksen johtoryhmän jäsen. Tällöin hallitus kokoontuu epäsäännöllisesti ja katsoo lähinnä toteutuneita talousnumeroita ruotien menneisyyttä, ja mahdollisesti reagoi budjettipoikkeamiin. Hyvän hallintotavan mukaisesti hallituksella, toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä on oma selkeä roolinsa organisaation hallinnossa sekä johtamisjärjestelmässä ja kaikilla on selkeä työjärjestys. Mikäli samat ihmiset ovat omistajia, operatiivisia henkilöitä ja hallituksen jäseniä, on käytännössä mahdotonta pystyä istumaan samaan aikaan eri jakkaroilla. Lisäksi näkökulma ja ala on väkisinkin suppea. Siksi tässäkään tasossa hallitustyöskentely harvoin on ammattimaista ja yritykselle lisäarvoa tuovaa.
Yritystoiminnan kasvaessa hallitukseen ehkä pyydetään yrityksen ulkopuolinen tuttu tai kaveri. Siinä vaiheessa taloustason lisäksi on käytössä joitain tulosmittareita, kuten mm. markkinaosuus, asiakastyytyväisyys ja henkilöstötyytyväisyys. Ulkoinen hallitusjäsen tuo rotia hallitustyöskentelyyn, ja hyvä hallintotapa otetaan käyttöön mm. roolituksen, päätöksenteon sekä vastuunjaon osalta. Hallituksen valvontavastuuseen kiinnitetään huomiota, eli sisäisen ja ulkoisen valvonnan järjestelmiä kehitetään. Tällainen hallitus kykenee jo varmistamaan, että organisaatio tekee asiat oikein ja keskittyy oikeisiin asioihin. Ongelma on, ettei tuttu kaveri välttämättä tuo yritykseen lisää tietämystä, eikä aina uskalla haastaa yrittäjän ehdotuksia. Ulkoisten sidosryhmien, kuten rahoittajien kannalta tällainen hallitus ei ole vielä lisää yrityksen uskottavuutta.
Ylimmällä, parhaalla tasolla hallitus ottaa aidosti vastuun yrityksen menestymisestä, elinvoimasta ja kirkkaasta strategiasta. Resurssitasolla hallitus haluaa olla selvillä yrityksen osaamisesta ja resursseista sekä johdon seuraajasuunnittelu on ajantasaista. Yrityksellä on liiketoimintastrategia ja sen mukainen liiketoiminnan kehittämissuunnitelma visioineen ja mittareineen. Hallitus arvioi omaa toimintaansa ja uusiutuu se perusteella. Hallitus on jämäkkä vaikuttaja, ja sen vaikutus näkyy kasvuhalua ja kykyä tuovana tekijänä sekä kasvun hallinnan välineenä.
Ammattimainen, strateginen hallitus tuo lisäarvoa yritykselle ja varmistaa, että organisaatio kykenee yhdistämään strategiansa ja budjettinsa, palkitsemisjärjestelmänsä sekä toiminnalliset päätökset. Hallituksen kokousten sisältöä ohjaamaan laaditaan vuosikello, jonka mukaan kokoukset teemoitetaan. Päätöksiä tehdään keskustelun jälkeen ja ne kirjataan pöytäkirjaan. Isot päätökset perustellaan, miksi hallitus päätyi tähän ratkaisuun. Hallitus tukee ja auttaa operatiivista johtoa ja toimii sparrausapuna erilaisille ideoille sekä ideoi aktiivisesti uusia liiketoimintamalleja: kulkee siis askeleen edellä ja hahmottaa sekä hallitsee kehittämisen isoa kuvaa.
Jokaisella yrityksellä on oma tilanteensa ja elinkaaren vaiheensa. Hallituksen tulisi olla elävä orgaani, joka muotoutuu erinäköiseksi yritystoiminnan eri vaiheessa. Hyvä hallitus on siis aikaan sidottu yksikkö.
Seppo Mustonen Toiminnanjohtaja Pohjois-Suomen Hallituspartnerit
|