Edunvalvontaa kaivataan

17.12.2014


Petri Olkinuora

EDUNVALVONTAA KAIVATAAN

 

Hallitustyön laadun parantaminen on käynnistynyt lupaavasti. Jo yli 5000 henkilöä on opiskellut HHJ-kurssilla ja yli 2000 heistä on hyväksytysti suorittanut HHJ-tutkinnon. Suurin osa heistä toimii aktiivisesti hallitustehtävissä edistäen pk-yritysten ja julkisyhteisöjen toimintaa. Hallituspartnerit aloittivat järjestäytyneen toimintansa vuonna 2003. Hallituspartneriverkostoon kuuluu jo yli 400 ammattilaista kahdeksassa partneriyhteisössä ja Future Boardissa.

 

Voiko hallitustyöskentely olla ammatti, vai onko se kutsumustyö tai harrastus? Jos otetaan tarkastelukulmaksi tulonhankinta, voi väittää, että pelkällä hallitustyöllä ei kovin moni elantoaan hanki. Suuri osa hallitusammattilaisista hankkii tulonsa muista lähteistä, muista palkkatuloista, eläkkeistä tai pääomatuloista. Miksi näin?

 

Hallituspalkkiot ovat tehtävän vastuuseen ja laajuuteen nähden yleensä varsin pieniä, suuruudeltaan ehkä kokouspalkkioihin verrattavia. Hallitustehtävän vastuullinen ja ammattimainen hoitaminen edellyttää laajaa ja aikaa vievää perehtymistä yhtiöön, markkinoihin ja asiakkaisiin sekä itse kokouksiin valmistautumisen ja osallistumisen. Ei ole kohtuullista odottaa sitä tehtävän nimellistä korvausta vastaan tai vallan palkkiotta. On hyvä muistaa, että hallituksen jäsenellä on myös henkilökohtainen vastuu, jota hän viime kädessä omalla omaisuudellaan takaa.

 

Erikoinen epäkohta on sekin, että hallituspalkkiota ei rinnasteta palkkaan, joten se ei kerrytä eläkettä. Hallitustyö ammattimaisesti tehtynä on mitä suurimmassa määrin palkkatyöhön rinnastettavaa työtä, eikä niinkään luottamustyötä ajankäyttökorvausta vastaan. Alalle aikovan, tulevaisuuden hallitushain on hyvä tämä epäkohta ottaa huomioon. Yhtiö toki voi maksaa hallituspalkkion palkkanakin, mutta ilmeisesti harvoin näin tapahtuu.        

 

Näyttää siltä, että hallitusammattilaisten etua ei kukaan aja. Ei ole ammattiliittoa, joka istuisi tupo-pöydässä, kun linjauksia tehdään. Käyvistä hallituspalkkioista on heikko tietämys sekä toimeksiantajilla että ammattilaisilla. Kun ei toinen tiedä mitä pitäisi hyvästä hallitustyöstä maksaa, eikä toinen tiedä pyytää, syntyy eittämättä vakava ongelma. Tunnollinen ammattilainen ei säädä tekemistään palkkiota vastaavaksi, vaan toimii hyvän hallintotavan mukaisesti ja eettisesti kestävällä tavalla tehden kaiken, mitä tehtävä edellyttää – niin kauan kuin tekee.

 

Edunvalvonnalle on eittämättä tilaus. Hallituspartneriverkoston johtoryhmä päätti syksyn kokouksessaan, että se ryhtyy keräämään palkkiotietoja. Tietoa halutaan hankkia kahdesta syystä, oikean hallituspalkkion määrittämiseksi ja sen perustelemiseksi. Pk-yritysten maksamista palkkioista ei ole saatavilla kattavia tilastoja. Pörssiyhtiöiden maksamat hallituspalkkiot sen sijaan on kattavasti tilastoitu ja yleisesti tiedossa.

 

Uskomme, että tieto voi parantaa alan tilannetta sekä tehtäviin haluavien ammattilaisten että pk-yritysten kannalta. On mahdollista, että myös hyvien hallitusosaajien tarjonta kasvaa, kun palkkiot muuttuvat läpinäkyviksi ja käsitetään kohtuullisiksi.

 

Petri Olkinuora

partneri

Hallituspartnerit ry Tampere