Liian hyvä hallitukseen?

16.6.2014


Pertti Haapakorva

Liian hyvä hallitukseen?

Hallituspartnerit toteuttavat yhteiskunnallista tehtäväänsä tarjoamalla ensisijaisesti pk-yritysten hallituksiin koulutettuja ja kokeneita elinkeinoelämän ammattilaisia omistajien määrittämien kriteereiden mukaisesti.  Välitystoiminnassa olen kuitenkin törmännyt kummalliseen ongelmaan: tarjolla olevat hallituskandidaatit on todettu liian hyviksi. Osaava jäsenkanditaatti, joka on pätevöitynyt ison yrityksen johtotehtävissä, ei välttämättä kelpaakaan pk-yritykseen. Yrittäjä tutkailee mielessään tarjolla olevia vaihtoehtoja, miettii omaa rooliaan ja asemaansa suhteessa uuteen mahdolliseen hallitukseen ja tulee siihen tulokseen, ettei hän voi noin päteviä henkilöitä ottaa hallitukseensa. Syynä saattaa olla tunne omasta pienuudesta, osaamattomuudesta tai vain siitä, että pelkää virheidensä/puutteidensa paljastuvan kokeneelle ammattijohtajalle. Yrittäjä ei välttämättä halua, että hänen osaamisensa kyseenalaistetaan. Yrittäjä voi kokea osaamisensa rajalliseksi yritystoiminnassa – mutta kukaan yrittäjä ei oikeasti osaa kaikkea.

Viimeksi tällainen tilanne tuli vastaan kun n. 20 hlöä työllistävälle ja n. 1,5 meur liikevaihtoa tekevälle yritykselle esitettiin hallituksen jäseniksi kahta ison yrityksen johtotehtävissä toiminutta, nyt jo eläkkeellä olevaa henkilöä. Kandidaattien aikaisemmissa tehtävissä hankkima maine pelottaa yrittäjää, vaikka ehdokkaiden osaamisprofiili ja heidän verkostonsa ovat yrittäjänkin mielestä erinomaisia. Omien sanojensa mukaan hän arkailee noin isoja pomoja. Miten hän osaa toimia heidän kanssaan, voiko heitä kutsua yritykseen, kun ainoa kokoustilakin on samalla henkilökunnan taukotila. Iso huoli tuntui olevan siitäkin, miten hän kouluja käymättömänä, yrityksen ja erehdyksen kautta osaamisensa hankkineena, osaa keskustella ”bisneksestä” riittävän hienoilla termeillä. 

Tämän kokemuksen myötä olen taipuvainen laajentamaan käsitystäni siitä, miksi yrittäjät eivät aina halua ”ulkopuolisia” osaajia hallitukseensa, vaan hallitus valitaan lähipiiristä tai muuten tutuista, mukavista henkilöistä.  Ehkä taustalla ei olekaan pelko vallan menettämisestä, kuten yleisesti ajatellaan, vaan se voi olla pelkoa myös siitä, että oma, kuviteltu tyhmyys paljastuu. Taustalla voi olla ajatus siitäkin, että kulttuurierot isoissa ja pienissä yrityksissä ovat suuria. Ajatellaan, että asiat, jotka toimivat isoissa yrityksissä, eivät välttämättä toimikaan pienessä yrityksessä. Ja esteitä ulkopuolisen hallituksen jäsen ottamiselle löytyy varmasti lisää.

Edellä olevan pohdinnan seurauksena tarkastelin yhdistyksemme jäsenten profiileja.  Ja totuus on, että jäsenistömme koostuu valtaosin henkilöistä, jotka ovat pätevöityneet ja hankkineet kannuksensa isoissa organisaatioissa. Pienissä yrityksissä kannuksensa hankkineita on vain muutama. 

Minulla ei ole yleiskuvaa siitä, mikä on valtakunnallinen tilanne ja tilanne HHJ-koulutuksen käyneiden/-tutkinnon suorittaneiden joukossa. Tämä näkökulma tulisi kuitenkin mielestäni ottaa huomioon hallitusjäsenpankkeja koottaessa eli kiinnittää enemmän huomiota siihen, että voimme tulevaisuudessa tarjota yrityksiin henkilöitä joilla on kokemusta erilaisista ja erikokoisista yrityksistä ja organisaatioista. Tämä parantaa mahdollisuuksiamme palvella myös alueen pieniä, kehittymishaluisia yrityksiä.

 

Pertti Haapakorva

toiminnanjohtaja

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry