Neljännet Partneripäivät pidettiin Lahdessa 1.9.2015

7.9.2015

Suomalaisten myyntitaidot ja auktoriteetti keskusteluttivat Partneripäivillä

Neljännet valtakunnalliset Partneripäivät pidettiin 1.9.2015 Lahdessa. Perinteiseen tapaan ohjelmassa oli taas ajatuksia herättäviä ja syväluotaavia luentoja sekä hyviä keskusteluja teemalla "Kasvua yhteistyöllä". Iltaohjelmana saimme nauttia Osmo Vänskän johdolla Sinfonia Lahden Sibelius-konsertin esityksistä Metsänhaltija sekä sinfoniat nrot 3 ja 4. Paikalle oli saapunut n. 60 hallituspartneria kaikista kahdeksasta yhdistyksestä, isäntänä Hallituspartnerit Lahti.


Seminaarin avaussanat lausui Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Lahdessa tapahtuu tällä hetkellä paljon, mm. ensi vuodenvaihteessa siihen liittyy naapurikunta Nastola. Lahden kaupunki on investoinut viime vuosina kovasti erilaisiin infrahankkeisiin ja korjaamiseen, jolloin se on velkaantunut nopeasti ja velkaantuu edelleen.


Lahdella on omistuksessaan n. 60 kuntayhtiötä, kuten mm. energialaitos, asuntoyhtiöitä, jäte- ja vesiyhtiö ja Lahden Messut. Kaupunki käyttää näissä vahvaa omistajaohjausta ja pyrkii ammattimaistamaan yhtiöiden hallinnon. Mm. hallitusten puheenjohtajien edellytetään suorittavan HHJ-tutkinnon, ja muillekin hallituksen jäsenille suositellaan sitä. Myllyvirta toivoo kuntasektorille laajaa monituottajaympäristöä ja yksityistämisen kautta kohti joustavampaa ja markkinaehtoisempaa toimintatapaa.


Älä jää tuleen makaamaan


Teeman ”Kasvu perheyrityksessä” aloitti lahtelainen pitkän linjan yrittäjä Jalo Paananen.  Hänen luomuksiaan ovat mm. 50-vuotias Peikko Group, Makron Oy sekä Eimo-Muovi Oy. Paanasen esityksen otsikko oli ”Mitä omistajat voivat tehdä kasvun aikaansaamiseksi?”.


Paanasen tärkein viesti on, että meidän täytyy panostaa myyntiin paljon nykyistä enemmän. Paitsi että suomalaisten yritysten pitää muuntua insinöörivetoisuudesta asiakasvetoisiksi, myös myyntikoulutusta tulee lisätä oppilaitoksissa. Yritysten kannattaa unohtaa termit vienti ja myynti ulkomaille, koska nykyisessä globaalitaloudessa kaikilla aloilla on kansainvälinen kilpailu eikä kotimaisia markkinoita enää ole. On vain markkinat ja asiakkaat.  Toki paikallisella tarjoajalla on aina kilpailuetu.


Pääomistaja linjaa yrityksen strategian ja sitä kautta luo olosuhteet yrityksen kasvulle. Omistajan tulee ymmärtää, että kasvu vaatii panoksia ja syö usein tulosta, koska kiinteät kulut tulevat etupainotteisena. Hallituksen tehtävänä on ohjata kaikki toimenpiteet, kuten bonusjärjestelmän, tukemaan tavoitteita. Yrityksen kasvuun ja erityisesti nopeaan kasvuun liittyy aina riski, mutta sitä omistajien ei kannata pelätä, vaan se on Paanasen mukaan yrittämisen suola. 76-vuotiaan Paanasen eläkepäivät ovat yhä toimeliaita. Hän on mukana viidessä yhtiössä sekä omistajana että niiden hallituksissa.


Alenevaa hintakehitystä jo 25 vuotta


Jouko Kuisma toimii lahtelaisen Teknoware Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Sitä ennen hän oli tämän erilaisia valaistusratkaisuja valmistavan yrityksen toimitusjohtaja 24 vuoden ajan. Kuisman otsikko oli ”Mitä johto voi tehdä kasvun edistämiseksi?”.


Kuisma korosti esityksessään yrityksen ydinosaamisen etsimistä ja sen jatkuvaa kehittämistä. Hänen mukaansa strategia tarkoittaakin sitä, että asiakkaat tietävät mikä on yrityksen kilpailuetu. Sen jälkeen yrityksen kannattaa keskittyä näihin asiakkaisiin, jotka arvostavat juuri näitä kilpailuetuja, esimerkiksi toimitusaikaa. Vaikka suomalaisilla yrityksillä harvemmin on hinta kilpailuetuna, joudumme jatkuvasti innovoimaan, lisäämään tehokkuutta ja kehittämään toimintaamme, koska hinnat tuppaavat laskemaan koko ajan.
Kuisman mukaan toimiva johto tarvitsee tuekseen kyvykkään ja aktiivisen hallituksen. Hallituksen täytyy kyseenalaistaa nykyistä toimintaa ja edellyttää johdolta rohkeaa uudistumista.
Kuisma on myös Lahden Hallituspartnerien perustajajäsen.


Toisen osion teemana oli ”Muutoksen tuulet kuntayrityksissä”. Koska Hallituspartnerien tavoitteena on kehittää hallitustyötä kaikissa yhtiöissä, on myös kuntaomisteisten yhtiöiden hallitustyön ammattimaistaminen meille tärkeää. Vähitellen tähän suuntaan ollaan menossa, ja nyt mm. Tampereen kaupungin omistamista yhtiöistä neljään on valittu hallitusosaaja Hallituspartnerien listoilta.


Hyvä hallitus vähentää riskejä


Osion aloitti Juha Rostedt, joka toimii paitsi yrittäjänä, myös Lahden kaupunginhallituksen päätoimisena puheenjohtajana. Hän käsitteli esityksessään kuntayhtiöiden hallitustyöskentelyä. Työssään hän kommunikoi päivittäin Lahden kaupungin omistamien yritysten kanssa ja on muutamassa myös hallituksen puheenjohtaja. Hänen mukaansa hallituksen puheenjohtajan on syytä käydä jatkuvaa keskustelua yhtiön toimitusjohtajan kanssa.


Rostedt totesi, että on omistajien etu asettaa yhtiöihin ainakin osin ammattihallitus. Hallitus, joka koostuu hallitustyön ja toimialan osaajista, on kuin vakuutus tai sijoitus omistajille. Erityisen tärkeää tämä on kuntapuolella, koska kunnat ja kaupungit omistavat suuren määrän yrityksiä, liikelaitoksia sekä säätiöitä.


Lahdessakin tilanne on edelleen se, että pääosin kuntayhtiöiden hallitusten jäsenet ovat vielä poliitikkoja. Poliittinen paine on edelleen kova saada puolueen edustaja hallitukseen. Rostedtin mukaan Lahdessa on lähdetty liikkeelle strategisesti tärkeistä yhtiöistä, joiden hallitusten kokoonpanoa ja osaamista on alettu kehittämään. Tarve ja tavoite on edelleen vahvistaa hallitusten osaamista mm. HHJ-kurssin käymisellä.    



Henkilöstön edustus hallituksessa on hyvä asia


Lahtelainen vuorineuvos Jukka Viinanen on toiminut useiden merkittävien suuryritysten hallituksissa ja johtotehtävissä, mutta on pikkuhiljaa jättäytynyt näistä pois, viimeisenä Valmetin hallituksen puheenjohtajan työstä. Viinanen luennoi aiheesta, miten yritykset valitsevat hallituksen jäsenet.


Jukka Viinasen mukaan hallitustyö suomalaisissa yrityksissä on kehittynyt valtavasti viime vuosikymmeninä. Aiemmin saattoi olla jopa niin, että esimerkiksi pörssiyhtiöissäkin hallituksen kokoonpanon saneli yksi omistaja yksinään yhtiökokouksessa.  Nyt asian hoitavat nimitysvaliokunnat.


Hyvä hallitus on Viinasen mielestä kokonaisuus, joka on enemmän kuin yksilöidensä summa. Hallituksen kokoonpanoa onkin syytä arvioida koko ajan, ja jos jostain hallitusjäsenestä ei ole hyötyä, tulee hänet vaihtaa. Hallituspaikka ei ole eläkevirka, ja pääsääntöisesti viisi vuotta on sopivan pitkä jakso työskennellä hallituksessa.


Viinanen kertoi, että Metson hallituksessa istuu henkilöstön edustaja. Tämä on yritykselle positiivinen asia mm. lojaalisuussyistä. Ruotsissa henkilöstön edustaja hallituksessa on enemmän sääntö kuin poikkeus.


Kolmas ja viimeinen teema seminaarissa koski isojen yritysten ja startuppien yhteistyötä otsikolla ”Iso yritys – elefantti, startup – kärppä”. Aiheesta luennoivat Jussi Hattula ja Sami Kuusela.


Perinteisten alojen jatkuva uudistuminen välttämätöntä


Suomen Teollisuussijoituksen sijoitusjohtaja Jussi Hattula luennoi aiheesta ”Miten saada startupin ketteryyttä ja energiaa isoon yritykseen”. Hänen mukaansa Suomen suurimpia ongelmia ovat alihankkijamentaliteetti ison ja pienen yrityksen yhteistyössä sekä suomalaisten yritysten liian varhainen myyminen ulkomaiselle ostajalle.


Startuppien ideana on löytää toistuva ja skaalautuva bisnesmalli. Kasvuyritysten vahvuuksina hän luettelee mm. innovatiivisuuden, menneisyyden painolastin puuttumisen sekä halun muuttaa maailmaa. Ongelmia kasvuyritykset taas kohtaavat siinä, että resurssit ovat rajalliset lähes kaikessa, markkinakäsitys on puutteellinen, jakelukanavan rakentaminen on työlästä ja niiden uskottavuus on vähäistä.


Teollisuuden suuryritysten vahvuuksia ovat brändi ja uskottavuus, jakelukanavien hallinta sekä hyvät resurssit. Miinuspuolelle taas tulee jäykkyys, kassavirtaa suojeleva toimintamalli, innovaatioiden vähäisyys sekä riskinottoa vähentävät palkitsemisjärjestelmät. Siitä Jussi heittikin pallon yritysten hallituksille, joiden tehtävänä on lanseerata yritystä kehittäviä bonusjärjestelmiä.


Kun kasvu- ja suuryritysten vahvuuksia ja heikkouksia vertaa, huomaa niiden täydentävän toisiaan. Molemmat siis hyötyvät yhteistyöstä. Suuryrityksen sisällä kasvuyritys voi haastaa ja ravistella rakenteita esim. niin, että yrityksen sisälle rakennetaan startup-tyylinen osasto.


Piilaaksossa yhteistyö isojen yritysten ja startuppien välillä sekä yritysostot ovat arkipäivää. Suomessa ongelmana ovat teknologian ihannointi asiakasratkaisuissa, riskien välttäminen, kateus sekä rahoituksen sekä omistajuuden puute. Perinteisten alojen on kuitenkin välttämätöntä uudistua ja hankkia innovatiivisuutta sekä energiaa pieniltä yrityksiltä pysyäkseen kilpailukykyisenä. Digitalisaatio on kuin sähkön tulo sata vuotta sitten: se aiheuttaa paljon muutosta, joten kaikkein tärkeintä on yhteistyö, mm. yhteishankkeet.


Hallituksiin sukupolvikiintiöt


Sami ”Hupparihörhö” Kuusela on toimittaja, sarjayrittäjä ja liikemies. Sami on ollut perustamassa useita startup-yrityksiä 1990-luvun lopulta lähtien. Hänen viimeisin yrityksensä oli sosiaalisen television uranuurtajana pidetty Sofanatics. Nykyään Kuusela etsii startuppeja suuryritysten kumppaneiksi ja ostettavaksi, mutta panostaa samalla myös vapaa-aikaan. Hänen esityksensä oli ”Miten hyödyntää ison yrityksen kokemusta ja verkostoja?”.
 
Kuusela kertoi esityksensä aluksi, mitä startupit eivät ole. Ne eivät ole puuhailua, hippejä, onnenonkijoita tai rokkitähtiä, vaikka julkisuudessa ehkä näin halutaankin esittää. Startupit taas ovat vaarallisia, koska ne vaanivat jokaisen bisnestä digitalisoimalla ne, kuten esim. Airbnb ja Facebook tekevät.  Ne tekevät mullistavia ja suuria asioita, joita kukaan muu ei ole aiemmin tehnyt. Ne eivät pelkää virheitä, joten siksi ne ovatkin riskiyrityksiä, joista suuri osa kaatuu, syystä tai toisesta. Monelle diginatiivisukupolven 20-30 –vuotiaalle startup on tapa tehdä jotain juttua innostuneena samankaltaisten, huippuälykkäiden ihmisten kanssa. Oppia, uudistua ja kehittää yhdessä. Kyseessä on uusi tapa yrittää: takana on ne ajat, jolloin yrittäjä oli sikaria polttava lihava mersumies.
Hänen mielestään nyky-yrittäjyys on sukupolvien ero -asia: teetkö työtä elääksesi vai elätkö tehdäksesi töitä? Startupit nauravat auktoriteeteille, joten vaarassa ovat kaikki talouselämän ja lakiinkin kirjoitetut normit, kuten mm. Uber on osoittanut. Kuusela pohtiikin, että Suomesta Uberin tai Spotifyn kaltaisia yrityksiä ei olisi voinut syntyä, koska olemme liian auktoriteettiuskollisia ja umpimielisiä. Tärkeää olisi kuitenkin puhua haasteista, kertoa ongelmista, avautua virheistä ja tehdä tilaa muutoksille.


Startupit ovat onnistuessaan ylivoimaista tuotekehitystä, puuhailua supertähtien kanssa sekä tulevaisuuden ymmärtämistä. Kun uudenlainen ajattelu on yrityksessä sisäänrakennettu, on menestymisen mahdollisuudet rajattomat. Facebookinkin arvo on yli 250 miljardia dollaria ja Uber tekee tulosta tänä vuonna yli 2 miljardia dollaria.
 
 
Seppo Mustonen
Pohjois-Suomen Hallituspartnerit 
 
 
Lue lisää Hupparihörhöstä: http://www.hupparihorho.fi/
 
Lue Hupparihörhön kirja Hupparihörhö ja bisnesmies: Opas startup-kulttuurin ymmärtämiseen
http://www.eva.fi/blog/2013/02/07/eva-pamfletti-hupparihorho-ja-bisnesmies-opas-startup-kulttuurin-ymmartamiseen/